Häämatka MauritiukselleMauritiuksella syyskuussa 2013. (Asiakkaamme matkakertomus) Aloitimme häämatkan suunnittelun hyvissä ajoin jo talvella ja otin yhteyttä Helin Matkoihin, koska vanhana jyväskyläläisenä osaan arvostaa hyvää ja asiantuntevaa palvelua. Marika Dalqvistin kanssa yhdessä suunnittelimme meille unelmien häämatkan! Häät olivat elokuun alussa ja muutaman hengähdysviikon jälkeen starttasimme kauniina syyspäivänä 31.8.2013 aamulla ani varhain Kittilästä kohti Mauritiusta. Lensimme Helsingin ja Lontoon kautta yölennolla Mauritiukselle, jossa aamupäivän +24 asteen lämpö meitä helli (Kittilässä lähtiessämme oli +7). Lentokentällä muodollisuuksien jälkeen meitä oli opastettu etsimään Mautourcon tai Helin Matkojen kylttiä ja siellähän meitä oltiin odottamassa! Saimme heti vesipullot ja yksitysauto lähti meitä ajeluttamaan lentokentältä kohti saaren pohjoispuolta Le Victoriaa kohti. Matkalla kuljettajamme kertoi saaresta, näytti kartasta reittiä ja vastali ystävällisesti meidän kaikkiin kysymyksiimme. Saavuimme noin tunnin ajon jälkeen hotelliimme ja helpon sisäänkirjautumisen suoritettuamme pääsimme ihanaan Junior Suiteemme. Jo respasta katsottuna maisemat olivat juuri kuin matkalehtien maisemista, uima-altaan takana huojuivat palmut kevyessä tuulessa ja kaiken kruunasi turkoosina kimmeltävä meri! 29 tunnin matkustamisen jälkeen tuo maisema oli todellakin koko matkustamisen arvoinen. Huoneemme oli maantasossa hotellialueen toisessa päässä, muutaman askeleen päässä rantahiekasta; huone itsessään oli ihana, iso kylpyhuone ammeineen ja hyvin sisustettu makuuhuone. Meillä oli All Inclusive, joten ei muuta kun syömään Seuraavana aamuna menimme tapaamaan Maurtourcon edustajaa kysyäksemme muutamasta maan tavasta, kuten tippikäytännöstä ja retkistä. Varasimmekin useamman retken ja sen jälkeen rannalle. Epäonneksemme juuri kun saimme kaikki suojakertoimet ja pyyhkeet levitettyä ja asettauduttua rannalle, alkoi sade! Mutta ei se haitannut, meillä on kuitenkin 2 viikkoa aikaa nauttia auringosta. Eikä lämpö kovasti tippunut, vaikka hentoa sadetta tiputtelikin. Parin päivän päästä lähdimme retkelle pikaveneellä villejä delfiinejä katsomaan, meidät haettiin aamulla hotellista yhdessä toisen pariskunnan kanssa ja ohjattiin veneeseen. Siellä kapteenimme kertoi että hän juuri oli nähnyt delfiiniparven ja suunnisti sitä kohti. Ei muuta kun snorkkelit ja räpylät päälle ja lumpsis, +20 asteiseen mereen keskelle villiä delfiiniparvea. Oli suunnaton elämys nähdä omin silmin delfiinit läheltä ja seurata pinnan alla niitten uintia ja kisailua. Vieläkin tuo muisto saa minut uskomattoman kiitollisuuden ja rauhan valtaan. Oli upeaa nähdä nuo villit eläimet omassa elinpiirissään, eikä missään Särkänniemessä tai luonto-ohjelmassa. Lounaalla kävimme autiolla saarella, Ile aux Benitiersillä. Näimme samalla hassun saaren, joka kasvaa väärinpäin Käräytimme itsemme auringossa ja päätimme iltapäivästä lähteä käymään kasvitieteellisessä puutarhassa, siellä oli hassu opas joka puhui kaiken maailman kieliä kertoessaan puista ja pensaista. Oli makkarapuuta ja mangoja, montaa lajia palmua, inkivääriä pilkisti maasta ja neilikat kasvoivat puusta. Mukava iltapäivä viettää ihmetellen niska kenossa erilaisia kasveja! Taas olisi pari päivää pötköttelyä ja auringonpalvontaa ja uusi retki saaren keskiosaan luonnonpuistoon Casela Nature ja Leisure parkkiin. Olimme varanneet mönkijäreissun tuonne luonnonpuistoon. Kun varasimme retkeä, Mautourcon opas oli hieman hämmästynyt kun halusimme molemmat omat mönkijät. Ja niin oli sitten tuossa luonnonpuistossa oppaatkin Ryhmämme jaettiin kahtia ja onneksi pääsimme edistyneempien mönkijä ajajien joukkoon (taisimme olla niitä kaikken edistyneimpiä). Ja ei kun menoksi. Porttien läpi savannimaiseen luonnonpuistoon, olin ajatellut, että kaukaa näkisimme jotain eläimiä, mutta Jaavan hirvet laumana olivat ihan vieressämme. Niitä ihastelimme jonkun aikaa ja jatkoimme matkaa. Vähän ajan päästä puunvarjossa oli pieni lauma seeproja ja yllätykseksemme oppaamme otti ja hyppäsi oman mönkijänsä päältä ja alkoi rapsuttamaan niitä! Ja saimme kanssa sitten tulla ja silittää villejä seeproja! Lauma strutseja tuli siihen samalla meitä äimistelemään, joten molemmilla puolillamme oli sitten yhtäkkiä elämää. Ajelimme pitkin ja poikin luonnonpuistoa ja loppuvaiheessa ihmettelin, että kuka on jättänyt mönkijäreitillemme ison kiven, miksei tuota ole siirretty. Ajoin ohi ja katsoin tarkemmin, niin sehän oli jättiläiskilpikonna! Siinä, keskellä polkua! Hiukka myöhemmin sitten jo melkein loppuvaiheessa retkeämme yksi noista isoista kilpikonnista tuli sitten meitä moikkaamaan. Saimme sitten silitellä ja rapsutella sitä.. Mönkijäretken jälkeen kiersimme myös “eläintarhan” tai lintutarhan ja oli siellä sitten pikkuisia kilpikonnia ja muita hassuja eläimiä. Kovasti mainostivat kävelyä leijonien kanssa, mutta emme sinne menneet, koska arvelimme, että huumaavat eläimet niin, etteivät ne hyökkää ihmisten kimppuun. Se ei mielestäni ole eläinpuiston tarkoitus. Viikon nautittuamme Mauritiuksen pohjoisosasta ja Le Victoria hotellista, rannalta näki muuten aivan mahtavia auringonlaskuja! Oli meidän aika pakata tavaramme ja muuttaa saaren eteläosaan Shanti Maurice -hotelliin. Pohjoisosassa rantoja oli suojannut koralliriutta, jota etelässä ei ollut. Joten mahtavat Intian Valtameren aallot vyöryivät rantaan turkoosisina. Uuden hotellimme sisääntulo oli kanssa elämys; koko hotelli on tehty rauhallisuutta ja aistillisuutta ajatellen. Silmä suorastaan lepäsi hyvällä maulla tehdyissä hotellissa. Meidät vietiin omaan Villaamme, missä meillä oli oma huonesto, patio ja oma allas! Hotellialue oli hieman laajempi kuin Le Victoriassa, joten käytimme lopun päivää uiden altaassamme ja tutustuen hotellialueeseen. Seuraavana aamuna sitten lähdimmekin minun häälahjaksi antamaani retkeen, syvänmeren kalastukseen. Siippani kun on kova kalamies. Syyskuun alkupäivät eivät ihan olleet parasta kalastusaikaa kapteenimme mukaan, mutta silti saimme kymmenkunta isoa 4-6kg painoista tonnikalaa ja yhden doradon. Isompi saaliskin oli jo melkein koukussa, mutta luikahti syvän siniseen mereen pakoon. Tullessamme takasin näimme perhekunnan kaskelotteja, lapsia ja muutaman äidin. Ne jäivät meidän veneemme vierelle leikkimään ja hyppivät vedestä ja läimivät pystöllään ja evillään vettä. Uskomatonta!! Siellä me muutaman metrin päässä seurasimme niitä. Juuri ennen satamaan saapumistamme se sama delfiiniparvi, mitä olimme reilu viikko sitten nähneet ja uineet niiden kanssa tulivat vielä meitä tervehtimään ja uivat veneemme keula-aalloissa. Muutama päivä rentoutumista ja hotellin Span ihania hoitoja, sain itselleni myös häälahjan kun mieheni oli hommannut minulle ihanan kahden tunnin kokovartalo hoidon. Shanti Mauricella oli yhtenä iltana hotellin retki Grandma´s dinner, jossa menimme yhdessä muutaman muun hotellin asukkaan kanssa tavalliseen mauritiuslaiseen perheesee, jossa meille tarjottiin ihan kreiolilaista kotiruokaa! Ilta oli elämys, joskin jäi harmittamaan kovasti kun en ole koskaan sen kummemmin opiskellut ranskaa ja Isoäiti puhui vain sitä ja kreolia. Muutaman sanan vaihdoimme, mutta olisin halunnut puhua ihanan rouvan kanssa enemmänkin. Otimme hotellilta auton ja kuljettajan ja lähdimme Chamareliin tuliaisia ostamaan. Kävimme samalla katsomassa vesiputouksia ja sen isomman vesiputoksen lähellä oli paikallisia myymässä tuotteitaan ja sieltä kannatti ehdottomasti ostaa tuliaiset. Kävimme myös Chamarelin rommitehtaalla ja sieltäkin maistiaisten jälkeen valitsimme tuliaispullot. Päivät kuluivat siivillä ja viimesenä iltana meillä oli hotellin puolesta lahja vastanaineille, ensin oli vaahtokylpy tuikuin ja tuoksuvin kukkasin koristeltuna ja illallinen kahdestaan omalla patiollamme. Tämä teki ihanan viimeisen silauksen häämatkaamme. Siinä tähtien alla kuunnellen meren kohinaa ja syöden mahtavaa illallista oli hyvä hengähtää ja kerrata lomamme käänteitä. Seuraavana iltana tuli sitten lähtö takaisin kotiin. Mautourcon opas haki meidät hotellista ja hiukka ihmettelin, miksi 2,5h aikaisemmin kun kone lähtisi, mutta pari päivää aijemmin oli avattu uusi terminaali ja meno olikin sen mukaista.. Vaikka lähtöselvitystiskejä oli 7 auki, eivät jonot liikkuneet ollenkaan. Viimein kävi niin, että saimme juosta portille ja viimeiset tuliaiset jäivät sitten ostamatta. Muutenkin jäi sellainen kuva, että Air Francella ei oikein ollut homma hallussa, matkustajia laskettiin useamman kerran monen stuertin ja lentoemännän voimin.. Matkamme tällä kertaa vei Pariisiin. Muutenkin koko loppumatkamme tuntui olevan vastuksia täynnä, koska emme saaneet Mauritiukselta laukkuja kun Helsinkiin, Rovaniemestä ei kuulemma ole lähtöselvitysvirkailija koskaan kuullutkaan Mutta onnellisesti pääsimme koneeseen ja laukutkin kerkesivät, kiitos muutamien ihanien Helsingin lentokentän työtekijöiden ansiosta. Sitten auto alle ja kotiin Kittilään. Haluaisin kiittää Helin Matkojen Marikaa, Mautourcoa, sekä molempien hotellien, Le Victorian ja Shanti Mauricen loistavaa henkilökuntaa, jotka tekivät meidän häämatkastamme once of lifetime- kokemuksen! Tätä voimme vielä vanhoina muistella |
Mauritius-sivut »Le Victoria -hotelli »Shanti Maurice -hotelli »![]() ![]()
|